EPS- vai polyuretaanikoriste? Materiaalien todellinen ero

Julkisivukoristeiden yhteydessä sana vaahtokoriste viittaa useimmiten EPS:ään eli paisutettuun polystyreeniin, jota kutsutaan arkikielessä styroksiksi. Polyuretaanikoriste on kuitenkin myös vaahtotuote: sen raaka-aine on jäykkä, umpisoluinen polyuretaani. Siksi vastakkain eivät ole vaahto ja polyuretaani, vaan tavallisesti EPS-koriste ja jäykkä polyuretaanikoriste.

Materiaalin nimitys ei yksin kerro tuotteen soveltuvuudesta. Valintaan vaikuttavat esimerkiksi pinnan kovuus, profiilin pienimpien yksityiskohtien säilyminen, kolhujen ja puristuksen vaikutus, maalausjärjestelmä, kosteusrasitus sekä julkisivun altistuminen auringolle ja sääolosuhteille. Eurooppalaisessa hankkeessa myös kuljetus, pakkaaminen, rakennustavan erot ja paikalliset työohjeet on tarkistettava.

Jäykästä umpisoluisesta polyuretaanista valmistetun julkisivukoristeen tiheys on 150-220 kg/m³. Mittapysyvyys on testattu -20 °C / +70 °C-alueella, ja veden imeytyminen on alle 1 %. Veden imeytymisarvo ei tarkoita nollavedenimeytymistä eikä tee tuotteesta vedeneristettä. Rakenteen saumat, maalipinta ja ympäröivä julkisivu on suunniteltava niin, ettei kosteus pääse haitallisesti rakenteisiin.

Polyuretaanikoriste toimitetaan tehdasprimerillä. Lisäprimeri voi olla tarpeen valitun maalin, sauman, korjauskohdan tai työmenetelmän vuoksi, joten väitettä primerin tarpeettomuudesta ei pidä tehdä yleisesti. Ulkopinnassa on käytettävä UV-säteilyä kestävää maalia.

Palokäyttäytymiseen liittyvää luokkaa ei pidä päätellä materiaalin nimestä tai käyttöympäristöstä. Paloreaktioluokka ja mahdolliset asiakirjat on tarkistettava juuri valitulle tuotteelle ja hankkeelle. Palonkestävyyden kestoa ei saa sekoittaa paloreaktioluokkaan. Polyuretaanikoristeen omalla painolla ja kiinnityksillä on kuormitusvaikutus, joten rakennukseen tai kattoon ei saa väittää kohdistuvan nollakuormaa.

EPS-koristeen kevyt rakenne voi olla tarkoituksenmukainen, kun julkisivuprofiili on suuri, muoto on yksinkertainen ja pinta suojataan siihen sopivalla pinnoitejärjestelmällä. Kevyt materiaali ei kuitenkaan tarkoita, että pinta olisi immuuni painaumille. Kuljetus, pakkaaminen, työmaan käsittely ja myöhempi huolto voivat aiheuttaa vaurioita, jos koriste puristuu tai saa iskun.

Jäykkä polyuretaanikoriste tarjoaa tiiviin pinnan, joka säilyttää profiilin reunat ja koristeiden yksityiskohdat yleensä tarkemmin. Kovempi pinta parantaa kolhujen ja puristumisen hallintaa, mutta ei poista huolellisen kuljetuksen, noston ja kiinnityksen tarvetta. Polyuretaanikoristeen tehdasprimeri helpottaa maalausjärjestelmän rakentamista, mutta lopullinen tartunta riippuu käytettävästä maalista ja alustan esikäsittelystä.

Polyesteri-, kipsi- ja betonikoristeilla on omat pintansa, painonsa ja työstettävyytensä. Kipsi voi olla perusteltu sisätilan kuivassa ja suojatussa ympäristössä. Betoni sopii tilanteisiin, joissa suuri massa ja mineraalinen pinta kuuluvat rakenteelliseen tai arkkitehtoniseen kokonaisuuteen. Polyesteri voi palvella kohteissa, joissa sen oma pintajärjestelmä ja valmistajan ohjeet sopivat käyttötarkoitukseen.

EPS-julkisivukoriste voi olla riittävä valinta, kun profiili on selkeä, yksityiskohtien määrä on rajallinen, käsittely tapahtuu hallitusti ja valmistajan pinnoiteohjeet soveltuvat suunniteltuun ulkokäyttöön. EPS:n käyttöä ei pidä arvioida pelkän hinnan tai materiaalin keveyden perusteella, vaan myös kuljetusmatka, pakkaustapa, työmaan käsittely ja korjausten mahdollisuus on otettava huomioon.

Jäykkä polyuretaanikoriste on perusteltu, kun pinnan kovuus, terävät muodot, tarkat profiilit, toistettava ulkonäkö ja ulkojulkisivun maalausjärjestelmä ovat keskeisiä valintaperusteita. Polyuretaanikoriste ei silti korvaa rakenteellista osaa: koristepilarit ovat koristeellisia eivätkä kanna kuormaa. Pilarin oma paino ja kiinnityskuormat on huomioitava alustassa ja liitoksissa.

Kipsi, polyesteri ja betoni voivat olla oikeita valintoja esimerkiksi sisätiloissa, mineraalisen julkisivun yhteydessä, suurempaa massaa vaativassa arkkitehtuurissa tai kohteessa, jossa materiaalin oma työmenetelmä on jo vakiintunut. Sopivuus riippuu aina rakennuksesta, altistuksesta, profiilista ja hyväksytystä työohjeesta. Yhtä materiaalia ei pidä nimetä yleisesti parhaaksi kaikkiin maihin ja julkisivuihin.

Euroopan eri maissa julkisivujen alustat, rappausrakenteet, lämpötilavaihtelut, kosteusrasitus ja työmaan käytännöt voivat erota toisistaan. Polyuretaanikoristeen valinta on siksi yhdistettävä tuotteen mittoihin, kuljetuksen suojaamiseen, pakkauksen käsittelyyn ja kohteen paikallisiin asennusohjeisiin. Kuljetuksessa profiilien reunat on suojattava puristumiselta ja iskuilta, vaikka materiaali on jäykkä.

Asennuksessa polyuretaanikoristeen alustan tulee olla puhdas ja kuiva. Jiirit tehdään 45 asteen kulmalla. Kiinnitykseen käytetään polyuretaanille tarkoitettua asennusliimaa; silikonia ei saa käyttää. Mekaaninen kiinnitys ruuveilla on pakollinen. Saumat ja kiinnityskohdat käsitellään tasoitteella, hiotaan 180-220 hiomapaperilla, pohjustetaan tarvittaessa ja maalataan kahteen kertaan valitun järjestelmän mukaan. Ulkopinnassa maalin on oltava UV-säteilyä kestävä.

Liiman määrä, ruuvien sijainti ja kiinnitysväli eivät ole yleispäteviä vakioarvoja, vaan ne määräytyvät valitun profiilin ja tuotekohtaisen ohjeen perusteella. Koristepilarit eivät kanna rakennuksen tai katon kuormaa.

Julkisivukoristeen valinta voidaan tehdä seuraavan tarkistusjärjestyksen avulla: ensin määritetään, onko kohde sisä- vai ulkotila, sen jälkeen arvioidaan profiilin yksityiskohdat, käsittelyn ja kuljetuksen rasitukset, maalausjärjestelmä, kosteusympäristö sekä alustan kantavuus ja kiinnitysmahdollisuudet. EPS voi olla sopiva selkeään ja hyvin suojattuun toteutukseen. Jäykkä polyuretaani on perusteltu, kun pinnan kovuus, yksityiskohtainen profiili ja hallittu ulkomaalaus painavat valinnassa enemmän.

Paikan päällä tehtävä kartoitus, mittaus, ratkaisuun liittyvä analyysi ja 3D-skannaus ovat maksullisia palveluja. Ammattiryhmä voi tehdä kartoituksen ja analyysin XGRID-pistepilvellä sekä Artec Ray-, Spider 2-, Eva- tai Leo-tarkkuusskannereilla. Tarvittaessa koko tila ja rakennus voidaan 3D-skannata, minkä jälkeen tila mallinnetaan tarkkojen 3D-skannattujen tuotemallien avulla esitystä ja visuaalista suunnittelua varten.

Palvelun hinta määritetään tarjouksessa sijainnin, alan ja yksityiskohtien perusteella. Ainoastaan hinnan tarjous on maksuton. Maalaus, saumat ja mahdollinen uusintakäsittely arvioidaan aina käytetyn maalijärjestelmän ja ympäristön rasituksen perusteella ilman perusteettomia käyttöikä- tai huoltoväliarvioita.